Vihreän teen ja kahvin päivittäinen nauttiminen pienentää aivohalvauksen riskiä

 Päivittäinen vihreän teen tai kahvin nauttiminen voi ehkäistä aivohalvausta toteaa Japanilaiset tutkijat tuoreessa artikkelissaan arvostetussa Stroke –tiedelehdessä. Tutkimuksessa kerättiin noin 83000 henkilöltä tiedot siitä, kuinka paljon vihreää teetä ja kahvia he joivat. Tutkittavat olivat iältään 45-74 vuotiaita.

Tutkimuksen aikana tutkijat pitivät kirjaa tutkittavien terveyden tilasta seuraamalla tutkittavien terveystietoja sairaaloiden rekistereistä, joista saivat tietoa kuolemantapauksista, sydänsairauksista sekä aivohalvauksista. Tätä kautta tutkijat saivat myös tietoa kuolinsyistä.

Tutkimuksen keskimääräinen seuranta-aika oli 13 vuotta. Tutkijat huomasivat, että niillä jotka joivat vähintään yhden kupin kahvia päivässä oli noin 20% pienempi riski saada aivohalvaus.

Tutkittavat, jotka joivat 2-3 kupillista vihreää teetä päivässä oli 14 pienempi riski aivohalvaukseen kuin sellaisilla, jotka eivät juurikaan juoneet vihreää teetä ja henkilöt, jotka joivat vähintään neljä kupillista vihreää teetä pienensivät omaa riskiään sairastua aivohalvaukseen 20%:lla verrattuna vihreää teetä vähän juoviin.

Osta kolme, maksa vain kahdesta! Terveellistä ja herkullista teetä netistä

Riski saada aivoverenvuoto oli 32 prosenttia pienempi niiden joukossa, jotka joivat kupin kahvia tai kaksi kuppia vihreää teetä päivittäin. Tutkijat halusivat muistuttaa, että aivohalvauksista noin 13 prosenttia on aivoverenvuotoja. 

Tutkijat halusivat varmistaa, että heidän havaintonsa ​​liittyivät nimenomaan kahviin ja vihreään teehen, ottamalla analyyseissä huomioon muut elämäntapatekijät, jotka saattavat olla yhteydessä aivohalvaukseen kuten ikä, sukupuoli, tupakointi, alkoholi, paino, ruokavalio ja liikunta. Tutkijat huomasivat myös, että ihmiset, jotka joivat vihreää teetä harrastivat enemmän liikuntaa verrattuna sellaisiin, jotka eivät juoneet vihreää teetä lainkaan.

Osta herkullista teetä netistä!

Lähde: Yoshihiro Kokubo, M.D., Ph.D., chief doctor, department of preventive cardiology, National Cerebral and Cardiovascular Center, Osaka, Japan; Ralph Sacco, M.D., past president, American Heart Association, and chairman, neurology, University of Miami Miller School of Medicine; March 14, 2013, Stroke, online  

ADHD kulkee mukana aikuisuuteen

Kuva: Flickr.com / LeoAmadeus

Lapsuuden tarkkaavaisuushäiriö ADHD saattaa olla pysyvä sairaus, joka jatkuu läpi aikuisiän jopa kolmasosalla potilaista ja johtaa muihin psykiatrisiin ongelmiin aikuisiällä. Lähes 60%:lla tutkimukseen osallistuneista lapsista vähintään yksi psykiatrinen sairaus n. 30 –vuoden iässä, joka tarkoitti n. kolminkertaista riskiä verrattuna tutkimuksen verrokkilapsiin. Myös itsemurhat olivat lapsuudessa ADHD diagnoosiin saanneilla yleisimpiä, mutta kokonaiskuolleisuus ei eronnut ryhmien välillä. Keskeinen huomio tutkimuksessa oli, että ADHD:tä ei pidä jättää huomioimatta lapsuudessa tai aikuisuudessa. Lääketieteen sisällä on aina ollut epäilys, että lapsuuden tarkkaavaisuus ongelmat saattavat kestää aikuisuuteen saakka ja tähän kysymykseen tämä tutkimus toi nimenomaan paljon uutta tietoa.Yleisimmät psyykkiset ongelmat aikuisiällä lapsuuden ADHD:n diagnoosin saaneilla olivat:

•      Alkoholiriippuvuus tai väärinkäyttö (26%)
•      Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö (17%)
•      Huumaus- tai lääkeaine riippuvuus tai väärinkäyttö (16​​%)
•      Nykyinen tai aiempi hypomaaninen episodi (15%)
•      Yleinen ahdistuneisuushäiriö (14%)
•      Masennus (13%)

Lähde: Barbaresi WJ, et al "Mortality, ADHD, and psychosocial adversity in adults with childhood ADHD: a prospective study" Pediatrics 2013; DOI: 10.1542/peds.2012-2354.

Ruskea rasvakudos on terveydelle hyväksi

Kuva: Wikipedia

Aineenvaihdunnallisesti aktiivinen ruskea rasvakudos on terveydelle eduksi toisin kuin liiallinen valkoinen rasvakudos, jota valitettavasti nykyisten elintapojemme johdosta ympärillemme kertyy enemmän kuin terveyden kannalta olisi tarpeen. 

Uutispalvelu Duodecim uutisoi, että Yhdysvaltalaistutkijat ovat nyt saaneet lisää todisteita ruskean rasvakudoksen osuudesta sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnan säätelyssä. Ruskea rasva voi auttaa myös painonhallinnassa. Journal of Clinical Investigation -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat mielenkiintoiseen kokeeseen, jossa hiirille annettiin siirteinä ruskeaa rasvaa toisista hiiristä.
Kun siirteiden asettamisesta oli kulunut noin 8–10 viikkoa, hiirten sokerisietokyky ja insuliinin teho olivat parantuneet selvästi, mikä muun muassa pienentää diabeteksen vaaraa. Lisäksi hiiret laihtuivat, niiden rasvakudoksen kokonaismäärä pieneni ja rasvaisen ruokavalion aiheuttamat insuliiniaineenvaihdunnan ongelmat korjaantuivat.
Tutkijat pystyivät liittämään ruskean rasvan suotuisat vaikutukset tiettyyn IL-6-hormoniin, jonka pitoisuus hiirten elimistössä suureni rasvasiirteiden jälkeen. Ruskean rasvan hyödyt jäivät saamatta, jos siirre otettiin hiiristä, joilta IL-6:n tuotanto oli estetty geneettisesti muuntelemalla.
Yhdysvaltalaisten havainnot ovat mielenkiintoinen osoitus ruskean rasvakudoksen monista aineenvaihdunnallisista hyödyistä. Aikuisilla on luonnostaan ruskeaa rasvaa kehossaan, mutta sen määrä vaihtelee yksilöittäin. Toisin kuin valkea rasva, ruskea rasva pystyy polttamaan ylimääräistä energiaa elimistöstä ja siten auttamaan muun muassa painonhallinnassa. Tämän vuoksi ruskean rasvan lisääminen esimerkiksi lääkkeillä voisi hoitaa ja ehkäistä lihavuutta ja diabetesta. 

IL-6-hormonin lisäksi ruskea rasvan määrään vaikuttaa liikuntahormoninakin tunnettu irisiini/FNDC5, jota erittyy ihmisen luurankolihaksista pitkäkestoisen liikuntasuorituksen aikana. Irisiini on hormoni, joka saa valkoisen rasvakudoksen muuntumaan metabolisesti aktiiviseksi ruskeaksi rasvakudokseksi.
 
Uutispalvelu Duodecim
Journal of Clinical Investigation 2012;doi:10.1172/JCI62308

Lisää todisteita liikunnan hyödyistä terveydelle

kuva: foropedia.com/magrolino

Annals of Internal Medicine lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan liikunnalliset ja hyväkuntoiset keski-ikäiset voivat välttyä dementialta todennäköisemmin tai ainakin viivästyttävän sairastumistaan dementiaan myöhemmin kuin fyysisesti huonossa kunnossa olevat.

Tutkimukseen kerättiin lähes 20 000 miehen ja naisen terveystiedot keskimäärin 25 vuoden ajalta. Tutkimushenkilöiden fyysinen kunto testattiin juoksumattotestillä.

Tulosten perusteella hyväkuntoisten riski sairastua dementiaan seuraavien 25 vuoden aikana oli 36 prosenttia pienempi, kun verrattiin tutkimuksen paras kuntoisia heikoin kuntoisiin.

Yhteys havaittiin sekä terveillä koehenkilöillä, että koehenkilöillä jotka olivat sairastaneet aivohalvauksen. Tutkijoiden mukaan hyvä fyysinen kunto ehkäisee dementiaa riippumatta aivoverenkierron sairauksista. Todennäköisesti yhteys selittyy liikunnan useista eri terveyshyödyistä, jotka myös pienentävät dementian riskiä.

Täytyy muistaa, että aina kun tutkitaan elämäntapa muuttujien yhteyttä eri sairauksiin, niin tutkittavat muuttujat ovat niin monimutkaisia, että yleensä niihin on osallisena lukuisat eri asiat, joille yksilö altistuu tieten tahtoen tai tahtomattaan. Eri elämäntapa interventioissa, joissa on tutkittu liikunnan vaikutuksia eri terveysmuuttujiin onkin saatu jo varsin vahva näyttö liikunnan itsenäisestä myönteisestä vaikutuksesta terveyteen. Vahvinta näyttö on nimenomaan yleisimpien kansansairauksien osalta, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, metaboliset eli aineenvaihdunnalliset sairaudet, masennus jne. Tästä tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Uutispalvelu Duodecim.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim ja Annals of Internal Medicine 2013;158:162–168


Voita 250.000€!

ÄLÄ KIUSAA! - Kiusaaminen jättää elinikäiset psyykkiset arvet

Kuva: "Mockery 3" by Jose-Ramiro

Uutispalvelu Duodecim uutisoi tänään erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta – kiusaamisesta. Kiusaaminen herättää varmasti paljon ajatuksia meissä kaikissa. Uutisen mukaan lapsena kiusaajien uhriksi joutuvat oireilevat monella tapaa vielä aikuisenakin. Uutispalvelu Duodecim viittaa tuoreeseen JAMA Psychiatry –lehdessä julkaistuun yhdysvaltalaistutkimukseen, jonka mukaan muun muassa masennus, ahdistuneisuus ja paniikkihäiriöt ovat lapsena kiusattujen kohdalla aikuisena tavallista yleisempiä.

Tutkimuksessa seurattiin 1300 lasta ja nuorta kahden vuosikymmenen ajan ja se on laajin koskaan kiusaamisen vaikutuksia selvittäneistä tutkimuksista. Tutkimukseen osallistuneista lapsista joka neljäs oli joutunut kiusatuksi vähintään kerran. Aikuisiässä tutkimushenkilöistä kiusaamisen uhrit kärsivät monista mielenterveyden ongelmista selvästi useammin kuin kiusaamiselta välttyneet.

Osa tutkimuslapsista oli sekä kiusattuja, että myös kiusaajia ja kiusattujen tapaan myös he oireilivat monella tapaa.  Kiusaajista usealla jotka eivät itse olleet kiusaamisen uhreja, todettiin myöhemmällä iällä antisosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Uutispalvelu Duodecimin toimittaja toteaakin loppuun nasevasti, että ”Yhdysvaltalaisten tulokset osoittavat, että lapsille kiusaaminen ei ole vain ikävä osa lapsuutta, vaan uhreille se voi aiheuttaa vakavia ja pysyviä psyykkisiä haittoja.”

Lähde: Uutispalvelu Duodecim ja JAMA Psychiatry 2013;doi:10.1001/jamapsychiatry.2013.504

http://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=1654916#Abstract